Sekä aviovarallisuusyhteyden purkamiseen osituksessa, että avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen saattaa liittyä hankalia oikeudellisia kysymyksiä.
Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa (2011/26) säädetään mahdollisuudesta hyvitykseen yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä 2018:5 oli kyse siitä, täyttyvätkö hyvityksen edellytykset, kun avopuolison isä oli avoliiton aikana vastikkeetta tehnyt huomattavan määrän rakennustyötä avopuolisoiden yhteistä omakotitaloa rakennettaessa.
Tapauksessa avoliiton päätyttyä omaisuuden erottelun suorittanut pesänjakaja oli määrännyt hyvitykseksi 35.000 €. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, etteivät em. lain 8§:n edellytykset hyvitykselle täyttyneet ja hylkäsi hyvitysvaateen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Myönnettyään asiassa valitusluvan korkeimman oikeuden enemmistö (äänestys 3-2) katsoi, että alempien oikeusasteiden lopputulos pysytetään, koska avopuolison isän tekemä rakennustyö katsottiin tehdyksi kummankin avopuolison hyväksi eikä kysymys siten ole avopuoliso B:n yhteistalouden hyväksi antamasta panoksesta. KKO:n vähemmistöön jääneet kaksi oikeusneuvosta olisivat myöntäneet hyvityksen, jonka määrän osalta asia olisi tullut palauttaa alempaan oikeusasteeseen jatkokäsittelyyn, perustellen kantaansa muun muassa sillä, että avoliitto ei ole sellainen olosuhde, jonka perusteella olisi aihetta katsoa avopuoliso B:n isän tarkoittaneen antaa työsuoritustaan avopuoliso A:n hyödyksi siinä tilanteessa että parisuhde ei jatkukaan.
Helsingin hovioikeus on puolestaan tuoreessa päätöksessä päätynyt katsomaan, että avopuolisolla oli oikeus saada korvaus toisen avopuolison kiinteistöön sijoittamastaan huomattavasta työpanoksesta (HelHO 2017:9). Tämä asia on korkeimmassa oikeudessa ja nähtäväksi jää tuoko muutoksenhaku muutoksen lopputulokseen.