Tapauksessa urakoitsijan viimeistä maksuerää ja lisätöitä koskevat saatavat olivat muodostuneet riitaisiksi. Sopijapuolet eivät olleet pitäneet yleisissä sopimusehdoissa määriteltyä taloudellista loppuselvitystä, jossa normaalisti rakennustyön valmistuttua selvitetään tilisuhteet kokonaisuudessaan.
Korkein oikeus on vuonna 1995 antanut ennakkopäätöksen (KKO 1995:81) jossa kanne jätettiin ennenaikaisena käsittelemättä, kun tilaaja ei urakkasopimuksen purettuaan ollut selvittänyt vahingonkorvausvaatimustaan ensin loppuselvityksessä sopijapuolten kesken.
Mainittu ennakkopäätös vaikutti siihen, että nyt ratkaistussa jutussa alemmat oikeusasteet hylkäsivät urakoitsijan kanteen saatavistaan ennenaikaisena. Korkein oikeus kuitenkin myönsi urakoitsijalle valitusluvan, käsitteli asian ja kumosi alempien oikeusasteiden tuomiot ja totesi, ettei urakoitsijan vaatimuksia voida pitää ennenaikaisina, koska käsillä oleva tulkintatilanne ei rinnastu aiempaan ennakkopäätökseen, jossa kyse oli urakkasopimuksen purkamisesta. Uudessa ennakkopäätöksessä todetaan, ettei yleisissä sopimusehdoissa selvästi kielletä urakoitsijan riitautuneiden saatavien viemistä käräjäoikeuteen jo ennen tai kokonaan ilman taloudellista loppuselvitystä. Lisäksi ennakkopäätöksen perusteluissa mm. todetaan, että pitkäkestoisissa urakoissa lisätöistä aiheutuvien saatavien selvittelyä voisi joutua odottamaan pitkään, jos ei olisi mahdollista viedä niitä käräjäoikeuden (tai välimiesoikeuden) ratkaistavaksi jo ennen taloudellista loppuselvitystä.
Lisä- ja muutostöistä aiheutuvat kustannukset ovat rakennusurakoissa erittäin yleinen riidan aihe. Esimerkiksi asuntoyhtiöiden isoissa ja pitkäkestoisissa peruskorjauksissa on varsin selvää, että lisä- ja muutostöitä tulee urakan aikana. Lisätöiden arvo saattaa olla erittäin huomattava urakkahintaan nähden. Asioiden riitaantuessa on yleensä kyse joko siitä, onko tilaaja tehnyt lisätyötilauksen tai sitten ollaan erimielisiä asianmukaisesta veloitusperusteesta. Lisätöiden asianmukainen hallinta edellyttää esim. asuntoyhtiöissä saumatonta ja selkeää yhteistyötä akselilla hallitus-isännöitsijä-valvoja koskien kysymystä siitä, mitä on tilattu ja mihin hintaan. Urakoitsija puolestaan riskeeraa oikeutensa saada korvaus lisätöistä, jos lisätyötilauksista ja myös niiden hinnoitteluperusteesta ei tehdä työmaakokouksissa ajantasaisesti yksiselitteisiä kirjauksia, jotka molemmat sopijapuolet hyväksyvät.
Koko päätöksen voit lukea seuraavasta linkistä KKO 2017:14