Kauppaedustaja oli omaa, päämiehen kanssa kilpailevaa toimintaansa valmistellessaan menetellyt sopimussuhteessa lojaliteettivelvollisuutensa vastaisesti. Tämä vähensi, mutta ei poistanut kokonaan, kauppaedustajan oikeutta hyvitykseen päämiehen aloitteesta tapahtuneen edustussopimuksen päättymisen jälkeen. Hovioikeus oli omassa ratkaisussaan evännyt hyvityksen kauppaedustajalta kokonaan tämän sopimusrikkomuksen johdosta.
Kauppaedustajalain 5 §:n 1 momentin mukaan kauppaedustajan on tehtäväänsä hoitaessaan huolehdittava päämiehen edusta, toimittava häntä kohtaan velvollisuudentuntoisesti ja rehellisesti sekä noudatettava päämiehen antamia kohtuullisia ohjeita. Pykälän 2 momentin mukaan kauppaedustaja on velvollinen ilmoittamaan päämiehelle seikoista, joilla hänen tehtäväkseen annetun toiminnan kannalta saattaa olla merkitystä. Kauppaedustajalain 25 §:n nojalla sopijapuoli voi purkaa edustussopimuksen, jos toinen sopijapuoli on syyllistynyt menettelyyn, jolla hän on vakavasti loukannut sopimuskumppaninsa etua tai joka muuten aiheuttaa sen, että tämän luottamus toiseen sopijapuoleen on perustellusti järkkynyt.
Kauppaedustajalain 28 §:n 1 momentin mukaan kun edustussopimus on lakannut, kauppaedustajalla on oikeus saada päämieheltä hyvitys, jos ja siinä laajuudessa kuin: 1) kauppaedustaja on hankkinut päämiehelle uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut kauppaa aikaisempien asiakkaiden kanssa ja tästä koituu päämiehelle merkittävää etua edustussopimuksen lakkaamisen yhteydessä tai sen jälkeen; ja 2) hyvitystä voidaan pitää kauppaedustajan 1 kohdassa tarkoitettujen asiakkaiden kanssa tehtävistä sopimuksista menettämät provisiot ja kaikki muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullisena.
Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan, että kun kauppaedustaja oli käänteismallintamalla valmistanut päämiehen laitteesta itselleen kilpailevan tuotteen, oli kyse yksinoikeuden loukkaamisesta sekä kauppaedustussuhteen ja päämiehen luottamuksen väärinkäytöstä, joka merkitsi olennaista lojaliteettivelvollisuuden vastaista menettelyä.
Kun kauppaedustajalla toisaalta oli oikeus edustussopimuksen lakatessa em. lainsäännöksen mukaiseen hyvitykseen, tuli asiassa arvioitavaksi kauppaedustajan sopimusrikkomuksen vaikutus oikeuteen saada hyvitystä. KKO hyväksyi hovioikeuden arvioiman 62.929,53 € hyvityksen laskennalliseksi määräksi. Hovioikeus oli kohtuullistanut hyvityksen 0 euroon kauppaedustajan em. sopimusrikkomuksen johdosta. KKO ei hyväksynyt hyvityksen nollaamista sanotulla perusteella, vaan määräsi riidan seikkoja kokonaisuutena arvioituaan maksettavaksi hyvityksen määräksi 25.000 euroa. Kauppaedustajan oikeus hyvitykseen ei siten nollautunut, vaikka kauppaedustajan todettiin syyllistyneen olennaiseen sopimusrikkomukseen.