Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksissä on usein hoito- ja rahoitusvastikkeiden perusteista määrätty erikseen. Varsin usein pitkäaikaisten menojen kattamiseksi tarkoitetun rahoitusvastikkeen (tai ns. pääomavastikkeen, kuten sitä aiemmin tavattiin kutsua) määräytymisperusteiden muotoiluun yhtiöjärjestyksen vastikepykälässä saattaa sisältyä tulkinnanvaraisuutta.
KKO:n ratkaisemassa ennakkotapauksessa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen 6 §:n mukaan rahoitusvastike määrätään huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden lukumäärien suhteessa, kuitenkin siten, että huoneistoille 1, 2 ja 3 ei tule lainkaan yhtiölainaa, liikehuoneisto 4 vastaa edellä mainitusta rahoitusvastikkeesta yksin sen osakkeita vastaan otetun yhteensä 480 000 markan määräisen lainan ja liikehuoneisto 15 yksin sen osakkeita vastaan otetun yhteensä 240 000 markan määräisen lainan, kuoletuksineen, korkoineen ja kuluineen (myös rakennusaikaiset korot ja kulut) osalta, muiden huoneistojen vastatessa yhtiölainoista muilta osin.
Kun yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että edellä siteeratusta rahoitusvastikemääräyksestä poistettiin poikkeukset, nostivat niiden huoneistojen osakkeenomistajat päätöksestä moitekanteen katsoen, että muutos olisi vaatinut heidän nimenomaisen hyväksyntänsä, koska muutos lisää heidän maksuvelvollisuuttaan asunto-osakeyhtiötä kohtaan.
Tulkinnanvaraisen yhtiöjärjestyksen arvioinnissa korkein oikeus, toisin kuin hovioikeus, päätyi vahvistamaan yhtiökokouksen päätöksen lailliseksi ja päteväksi. Yhtiölainalla tarkoitetaan yleisesti asunto-osakeyhtiön ottamaa rahalainaa, jolla katetaan asunto-osakeyhtiön pitkävaikutteisia menoja. Lähtökohtaisesti käsite yhtiölaina voi siten tarkoittaa sekä rakennusvaiheessa että myöhemmin esimerkiksi peruskorjaushankkeen yhteydessä otettua lainaa, jonka lyhennysten ja korkomenojen kattamiseksi asunto-osake-yhtiö perii osakkailta rahoitus- eli pääomavastiketta.
KKO katsoi, että yhtiöjärjestyksen 6 §:n sanamuodon perusteella huoneistojen 1–3, 4 ja 15 omistajia ei ole ainakaan selvästi vapautettu velvollisuudesta osallistua yhtiön tulevien pitkävaikutteisten menojen ja niiden rahoittamiseksi otettavien uusien lainojen maksamiseen. Näiden huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat omistavat lähes puolet asunto-osakeyhtiön kaikista osakkeista. Mikäli yhtiöjärjestyksen 6 §:llä olisi suljettu pois kyseisten osakkeenomistajien vastuu kaikista tulevista yhtiölainoista, tarkoittaisi tämä merkittävää poikkeusta osakkaiden lähtökohtaisesti yhtäläisestä maksuvelvollisuudesta.
Korkein oikeus katsoi, että näin olennaisella tavalla osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeavalta yhtiöjärjestyksen määräykseltä voidaan edellyttää erityistä selkeyttä. Yhtiöjärjestyksen 6 §:ssä ei ole määrätty rahoitusvastikkeen maksuvelvollisuuden perusteesta ja laskutavasta riittävän selkeästi siten, että määräyksellä olisi katsottava poiketun osakkeenomistajien lähtökohtaisesti yhtäläisestä maksuvelvollisuudesta. Määräystä ei siten voida tulkita niin, että siinä olisi suljettu pois huoneistojen 1–3 hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan vastuu mahdollisista tulevista yhtiölainoista.
Näin ollen KKO:n johtopäätös oli se, että kyseisellä yhtiöjärjestyksen rahoitusvastiketta koskevalla määräyksellä oli rajoitettu eräiden huoneistojen vastuuta ainoastaan rakennusaikaisten yhtiölainojen osalta ja myöhempien pitkäaikaisten menojen osalta mitään poikkeuksia ei ollut yhtäläisestä maksuvelvollisuudesta osakkeiden lukumäärien suhteessa.