A:n työsopimuksessa oli kilpailukieltoehto. A oli irtisanonut työsopimuksensa ja irtisanomisajan päättymisen jälkeen aloittanut välittömästi toisen yhtiön palveluksessa. A:n entinen työnantaja B Oy vaati oikeudenkäymiskaaren turvaamistoimia koskevien säännösten nojalla, että A:ta kielletään sakon uhalla toimimasta toisen yhtiön palveluksessa. Korkein oikeus katsoi, että B Oy:llä oli A:ta vastaan sellainen oikeus, joka voitiin vahvistaa turvaamistoimia koskevissa lainkohdissa tarkoitetulla ratkaisulla. Turvaamistointa koskevan vaatimuksen tutkimiselle ei siten ollut estettä. Käräjäoikeus oli katsonut, ettei turvaamistoimi ole käytettävissä.
Turvaamistoimen mahdollistavan näkemyksen perusteluiksi KKO totesi mm. seuraavaa:
”Sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaan sopimuksen rikkoneelta osapuolelta voidaan vaatia sopimuksen täyttämistä. Luontoissuoritusvelvollisuus voi kohdistua myös toiminnasta kieltäytymiseen. Sopimusvelvoitteiden tehostamista luontoissuorituspakolla on siten pidetty lähtökohtana, josta poikkeaminen voi yleensä perustua vain lakiin, velvoitteen toissijaiseen tai henkilökohtaiseen laatuun tai suorituksen mahdottomuuteen.”
”Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n sanamuoto ja lain perustelut osoittavat yleisen turvaamistoimen soveltamisalan olevan laaja eikä niiden perusteella voida katsoa tarkoitetun, että kilpailukieltosopimuksen rikkomista koskevat tilanteet jäisivät säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle.”
”Työsopimuslain kilpailukieltosopimusta koskevan sääntelyn yhtenä keskeisenä tarkoituksena on antaa suojaa työnantajan liikesalaisuuksille tilanteessa, joissa on erityisen painavia syitä estää työantajan toiminnan kannalta tärkeiden tietojen siirtyminen työntekijän kautta kilpailevaa liiketoimintaa harjoittavalle yritykselle tai työntekijää hyödyntämästä tätä tietoa omassa liiketoiminnassaan. Mikäli työantajan mahdollisuudet reagoida tällaiseen tilanteeseen rajoittuisivat pelkästään entiseltä työntekijältä jälkikäteen haettaviin rahallisiin korvauksiin eikä työnantajalla olisi mitään mahdollisuutta puuttua itse sopimuksen vastaiseen toimintaan, heikentäisi tämä merkittävästi sääntelyn keskeisten tavoitteiden toteutumista.”