Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessä KKO 2019:16 katsonut ostajilla olleen kuntotarkastusraportista saamiensa tietojen vuoksi erityinen syy edellyttää tutkimuksia rakennuksen alapohjan kunnon selvittämiseksi ennen kauppaa. Ostajat eivät voineet vedota virheenä kaupan jälkeen havaittuihin alapohjan vaurioihin eivätkä siihen, että rakennuksessa ei toisin kuin kuntotarkastusraportissa oli ilmoitettu, ollut tuulettuvaa alapohjaa.
Ostajan tarkastusvelvollisuuteen kuuluu kiinteistön kaupassa olosuhteisiin nähden asianmukaisella huolellisuudella selvittää tarkemmin rakennuksen kuntoa esimerkiksi silloin, kun tieto rakennuksen vaurioille altistavista rakennusvirheistä antavat aiheen epäillä rakennuksen vaurioituneen.
Korkein oikeus on aiemmassa oikeuskäytännössään ennakkopäätöksissä KKO 2004:78 ja KKO 2009:31 päätynyt siihen, etteivät ostajat olleet laiminlyöneet selonottovelvollisuuttaan ja heillä oli siten oikeus vedota laatuvirheeseen. Uusi ennakkopäätös epäilemättä selkeyttää perusteita, joiden nojalla oikeudenkäynneissä ja sovintoneuvotteluissa arvioidaan sitä missä olosuhteissa kuntotarkastusraporttien sisältö voi perustellusti aiheuttaa ostajille velvollisuuden edellyttää lisätutkimuksia. Ratkaisun nojalla ostajien on aihetta olla aiempaa tarkempia kuntotarkastusraporttien sisällön suhteen ja ymmärrettävä, että lisäselvitysten teettämättä jättäminen voi hyvinkin johtaa siihen, ettei myöhemmin mahdollisesti ilmeneviä vikoja, puutteita ja vaurioita pidetä virheenä kaupassa.
Äänestyksessä vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos olisi palauttanut asian hovioikeuteen. Hänen mukaansa laatuvirhe on syntynyt jo sen johdosta, että myyjä on antanut virheellisen tiedon rakennuksen rakenteista. Enemmistön mielestä kuitenkaan tämäkään seikka ei poistanut erityistä syytä edellyttää lisätutkimuksia ottaen huomioon kuntotarkastusraportista ilmenevät seikat.