Kun yrityksen avainhenkilö siirtyy toisen yrityksen palvelukseen voi toisinaan syntyä epäselvyyttä siitä, syyllistyykö tämä osaamisen hyödyntämisessä rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn yrityssalaisuuden rikkomiseen vai onko kyseessä työntekijän ammattitaitoon kuuluvista yleisluontoisista tiedoista, joita on sallittua elinkeinovapauden puitteissa hyödyntää myös uudessa palvelussuhteessa tai työntekijän perustamassa yritystoiminnassa.
Ratkaisussa HelHO 2017:16 Hyvinkään käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus päätyivät tällaisessa asiassa täysin erilaiseen johtopäätökseen.
Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, ettei väitetyn loukkauksen kohteeksi joutuneen tukkukauppayrityksen hankinta- ja myyntiketjuihin, hankintahintoihin, tuotetietoihin, kannattavuuslaskelmiin ja katetietoihin, asiakkaiden ostotietoihin, hinnastoon, tavarantoimittajiin ja asiakasrekistereihin, tuotantoon ja kehitystyöhön sekä toiminnanohjausjärjestelmään ollut näytetty liittyvän tietoa, jota mitään olisi yksittäin pidettävä yrityssalaisuutena. Myöskään kokonaisuutena käräjäoikeus ei katsonut, että nämä kaikki tiedot yhdessäkään muodostaisivat yrityssalaisuutena pidettävän kokonaisuuden. Käräjäoikeus katsoi kokonaisarvioinnissa korostuvan myös salassapitotoimien puuttumisen.
Hovioikeus arvioi asiaa toisin ja tuomitsi syytteessä olleet avainhenkilöt yrityssalaisuuden rikkomisesta rangaistukseen ja 250.000 euron korvauksiin loukatulle yritykselle. Hovioikeus katsoi, että nämä ovat käytännössä jäljentäneet entisen työnantajan liiketoiminnasta sen kannattavimman ytimen ryhtymällä tuomaan maahan ja myymään niitä tuotteita, joilla on ollut paras kysyntä ja paras myyntikate. Tässä vastaajat ovat hovioikeuden mukaan käyttäneet sellaista yksityiskohtaista tietoa, jolla on ollut hyvin vahva liityntä entisen työnantajan toimintaan ja jota entinen työnantaja on erityisesti pyrkinyt yrityssalaisuutena suojaamaan. Entisen työnantajan tosiasiallisia salassapitotoimia arvioidessaan hovioikeus ei pannut painoarvoa sille missä muodossa tieto oli (esim. suullista vai kirjallista) eikä myöskään sille, ettei salassapitositoumuksia ollut erikseen otettu. Hovioikeuden mukaan maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavien yhtiöiden henkilökunnan voidaan perustellusti olettaa tietävän, että em. tiedot ovat salassapidettäviä ja myös ymmärtävän syyn salassapitämiselle.
Kuten hovioikeus ratkaisunsa perusteluissa toteaa, yrityssalaisuuden ja ammattitaidon välisestä rajanvedosta ei ole korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä. Saattaa siis olla, että tapauksessa vielä myönnetään valituslupa korkeimpaan oikeuteen eli hovioikeuden ratkaisu ei vielä ole lainvoimainen.